Pilkillä emännän ja isännän kanssa

Terveisiä kaikille kolleegoille, jotka mietitte, että mitä oman perheen kanssa voi harrastaa, niin tässä vinkki: Pilkkimistä! Omia kaksijalkaisia ei tosin kannata enää tähän aikaan päästää jäälle, eikä ainakaan yksin mutta koska minä olen kokenut kulkija, vein emännän ja isännän pilkille. Se on mukava koko perheen harrastus. Minä ainakin nautin kovasti.

Mökillä käymässä

Vein emännän ja isännän mökillä käymään. Eivät voineet lähteä  yksin, koska jäätilanne on jo sellainen, että pitää olla joku kokenut jäilläliikkuja mukana. Ja kyllä minä mökille mielelläni lähdenkin, vaikka suoraan sanottuna, ei tuohon kesämökkeily-sanaan ei ole aivan tuulesta temmattu tuota kesä sanaa..
 Nurkat ja ympäristön tarkistin huolellisesti. Polut näin talviaikaan olivat hieman ahtaat, jopa minun sutjakalle kropalleni riehaantua mutta eipä hätää, jäällä on meikäläisellekin tilaa kirmailla.

Hyvää lumista alkanutta vuotta!

Vuosi on alkanut ainakin meillä päin lumisissa merkeissä. Se ei nyt niin menoa haittaa, kyllä näin tarkkakuonoinen kaveri pystyy haistamaan tärkeät tuoksut kinostekin läpi mutta en minä kyllä varsinaisesti mikään loskan ystävä ole. Usein isännälle ja emännälle pitää ihan pysähtymällä ilmoittaa, että ei ole mitään tarvetta jatkaa ulkoilua yhtään pidemmälle. Nykyään se toimiikin hyvin, vaikka vielä joskus yrittävätkin kumman itsepäisesti kiskoa väärään suuntaan..

Olenko muuten muistanut kertoa, miten fiksu eläinlääkäri meillä täällä on?! Emäntä halusi käydä näyttämässä silmiäni varmuuden vuoksi, kun niin helposti toinen niistä alkaa punoittaa. Sitten sitä tulee tietysti vähän tassulla hangattua, ja siitäkös sitten se sanominen tulee. Mutta ei ollut mitään häikkää silmissäni, ja lääkäri oli vielä niin fiksu, että ymmärsi kehua kuinka hyvä runkoinen olen  enkä yhtään paksu - joten mielestäni ihan lääkärin luvalla minulle voi kyllä antaa huolettomasti enemmänkin herkkuja! Minusta tämä ennakoi oikein lupaavaa alkanutta vuotta.

Kunnon menoa ja meininkiä!

Ihanat tytöt Eliska ja Tara osuivat Viihdyttäjien luokse samaan aikaa kun vein Oman Perheeni katsomaan heidän lumihommiaan. Eihän niistä olisi taas mitään tullutkaan ellen olisi organisoinut tätä talkooiltapäivää mutta täytyy kyllä itsekin tunnustaa, että oli aivan superhauska sunnuntai Tyttöjen kanssa.

Herkullista Joulua ja pyhäpäiviä kaikille!

Huh huh kun melkein jännittää, että  mitä kaikkea se Joulupukki huomenna oikein tuo! Olen kyllä täysin kohtuullisen juhlan kannattaja, joten sinänsä olen toivonut että pukki toisi vain maksalaatikkoa, nakkeja, kalaa(tuoreena ja kuivattuna) siankorvia, luita(isoja ja pieniä), lihapullia, kinkkua, juustoa, kanaa, leikkeleitä ja sitten tietysti jotain pientä yllätysherkkua..
Eli oikeastaan en paljon mitään, joten varmaan ei tarvi olla huolissaan, että joku makupala unohtuisi pukilta.
Syökää tekin hyvin, makoilkaa juhlapäivinä hyvissä asennnoissa vaikka ihan porukalla sohvalla - ja pysykää lämpimänä, vaikka pihalla joutuukin taas hyppimään yksi jalka kokonaan ilmassa.

Ihanaa ja massun täyteistä Joulua teille kaikille!!

VIHOLLINEN talvipihalla!

Oli se hyvä, että Emäntä ja Isäntä toivat minut yökylään vahtimaan Viihdyttäjiä. Heidän peräänsä täytyykin katsoa kun nyt ovat  uudessa paikassa. Tänään taas huomattiin, ettei  päivästä olisikaan tullut mitään ilman minun valvontaani. Voitteko kuvitella, Viihdyttäjille oli ilmestynyt pihalle perivihollinen LUMIKOLA!! Voiko olla ärsyttävämpää vekotinta!! Ei voi. (paitsi tietysti lumilapio, jolle annoin saman  käsittelyn)

Onneksi olin auttamassa ja laittamassa lumikolan järjestykseen.  Muutenhan lumikola olisi voinut tehdä mitä vain, eikä M olisi ikinä saanut sitä ojennukseen. Olin kyllä melko tyytyväinen itseeni, vaikka niin voimille tuo järjestyksenpito otti, että sammahdin täysin sisäänpäästyäni. 

Hyvää Syntymäpäivääni!

TOPI 2 V.

Vaikka tämä tulee jollekin nyt yllätyksenä, niin kyllä - olen vasta kaksi vuotta! Olen vain yleisesti niin kehittynyt ja fiksu, että usein tunnun vanhemmalta. Mutta  tänään oli siis ISO JUHLA eli  syntymäpäiväni. Arvasin ja tiesin, että minua muistetaan  monella tavalla. Tosin, hermo oli jo iltasella HIEMAN piukassa, kun Emäntä ja Isäntä sanoivat että lähdetään Kaupunkiviihdyttäjiä katsomaan - ja ajoimme täysin väärään suuntaan! Voi tunarit, ajattelin ja manguin & mourusin puolesta välistä matkaa sen kuin kerkesin, koska - näin meidän kesken - kaksijalkaiset ovat välillä vähän hitaasti ymmärtäviä..mutta ilmeisesti olinkin vähän hätäinen koska 

 Minun SynttäriYllätyksekseni - ajoimme suoraan Viihdyttäjien pihaan -  siis uuteen pihaan - TA-DAA,  ja siellähän he olivat vastaanottamasa minua!

Eikä siinä vielä kaikki. (tietenkään) Syntymäpäiväni kunniaksi oli paikalle tullut myös lapsia, joilta sain myös herkkuja ja joiden kanssa oli aivan parasta harrastaa Synttärijuoksua pihalla. Olin kyllä nopein mutta annoin muutaman kerran lapsienkin voittaa - koska..köhöm..näin vanhana on varaa olla jo hieman suurpiirteinen. 

Lienee syytä myös todeta, että olin erittäin tyytyväinen Syntymäpäiväkakkuuni. Vaikkakin, ei niitä nakkeja tarvitsisi laittaa vain iän mukaan, vaan niitä voisi laittaa ihan reilulla kädellä koristeeksi. Eikä se laulukaan huono ollut mutta kyllä KAKKU  oli aivan paras. 

Sanotaan mitä sanotaan mutta luulen, että huomenna hetkellisesti ikä painaa. Niiiiiin paljon oli tänään nuuskittavaa ja touhuttavaa!

Melkein talviunilla..

Ei täällä nyt aivan talviunilla olla mutta kyllä näillä pakkasilla menee tassut niin kohmeeseen, että kymmensormijärjestelmän hallinta ja koneelle raahautuminen tekee tiukkaa. Eihän tuolla Siperiassa lenkilläkään oikein tiedä monellako jalalla seisoisi. Kyllä sivistyneen koiran paikka on sisätiloissa loikoilemassa  keskellä sohvaa näillä keleillä.

Mutta arvatkaas mitä?! Minulle tulee muutto uuteen kotiin! Nooh, ei pelkästään minulle, otan kyllä  ihmisperheenkin mukaan, koska eiväthän ne ilman minua missään pärjää. Muutamme siis ennen joulua kaikki Lohjalle, jotta minulla on lyhyempi matka mökille, ja koska tykkään hirveästi veneilystä niin, uusi kotini on valittu myös sitä silmällä pitäen. Ja köh, olenhan minä viriili seurakoira, joten hieman isommat ympyrät käyvät minulle vallan mainiosti. 

Ja arvatkaas toisen kerran mitä?!  - myös Kaupunkiviihdyttäjäni muuttavat uuteen kaupunkiini. Eikö olekin hienosti järjestetty, vaikka itse sanonkin?  Minulla onkin  automatkoilla kylään toisinaan pinnassa pitelemistä, ja täytyyhän sitä ihan periaatteenkin vuoksi välillä mouruta ja mekastaa takapenkillä reissun venyessä mutta nyt on koko sakki lähestulkoon kävelyetäisyydellä. Vielä en ole päässyt reittiä testaamaan mutta kun sen kerran opin ja kevät tästä tulee niin, voin hilpaista tervehtimään Viihdyttäjiäkin vaikka joka päivä. Tai siis katsotaan nyt mitä siellä on tarjolla.

Seuraavan kerran kerronkin kuulumisia sitten uusilta kotinurkilta, voi kun nuo ihmiset eivät sitten vain muutossa pakkaisi herkkujani minkään perinmäisen laatikon pohjalle...