Puh ja Pah pakkasille!

Törkeää, sanon minä! Arvatkaa mitä Viihdyttäjä M teki tänään?? Kantoi minut aamulla pihalle. Nii-in, on aivan uskomatonta käytöstä minunkin mielestäni.
Aamupala tässä talossa tarjotaan muutenkin hieman aikaisin minun makuuni, enkä ymmärrä miksi sinne pihalle on pakko ängetä  kukonlaulun aikaan. Tänään sitten päätin, että minun puolestani menkööt se aamupakkasiin, joka haluaa, mutta itse menen takaisin peiton alle köllimään.
Aamusapuskan jälkeen otinkin jalat alleni ja ryntäsin kipin kapin yläkertaan aikomuksenani sukeltaa ihanan lämpimän peiton syvyyksiin. Mutta ei, Viihdyttäjä M marssi ulkoilunuttuni kanssa perään ja jopa Viihdyttäjä N siinä vieressä osoitteli minulle ovea(luvalla sanoen aika nuivaa sekin) ja kehoitteli lähtemään aamupissalle. Hyvähän hänen oli siinä lämpimässä huudella kun ei itse näyttänyt vetävät ulkotakkia päälleen. Niinpä  panostin kaikkeni vetkutteluun ja vilkuilin väliä mistä pääsisin sujahtamaan takaisin sänkyyn mutta ihan ilman varoitusta, Viihdyttäjä M nappasi minut syliinsä ja kantoi pihalle. Puh ja Pah, sanon minä! Ja kyllä sitten alkuunsa näytinkin mitä mieltä olen hänen aamulenkkiajoituksestaan mutta eihän se sitten loppujen lopuksi niin paha ollutkaan, harmitti vaan aluksi älyttömät aikataulut.

Melkein talviunilla..

Ei täällä nyt aivan talviunilla olla mutta kyllä näillä pakkasilla menee tassut niin kohmeeseen, että kymmensormijärjestelmän hallinta ja koneelle raahautuminen tekee tiukkaa. Eihän tuolla Siperiassa lenkilläkään oikein tiedä monellako jalalla seisoisi. Kyllä sivistyneen koiran paikka on sisätiloissa loikoilemassa  keskellä sohvaa näillä keleillä.

Mutta arvatkaas mitä?! Minulle tulee muutto uuteen kotiin! Nooh, ei pelkästään minulle, otan kyllä  ihmisperheenkin mukaan, koska eiväthän ne ilman minua missään pärjää. Muutamme siis ennen joulua kaikki Lohjalle, jotta minulla on lyhyempi matka mökille, ja koska tykkään hirveästi veneilystä niin, uusi kotini on valittu myös sitä silmällä pitäen. Ja köh, olenhan minä viriili seurakoira, joten hieman isommat ympyrät käyvät minulle vallan mainiosti. 

Ja arvatkaas toisen kerran mitä?!  - myös Kaupunkiviihdyttäjäni muuttavat uuteen kaupunkiini. Eikö olekin hienosti järjestetty, vaikka itse sanonkin?  Minulla onkin  automatkoilla kylään toisinaan pinnassa pitelemistä, ja täytyyhän sitä ihan periaatteenkin vuoksi välillä mouruta ja mekastaa takapenkillä reissun venyessä mutta nyt on koko sakki lähestulkoon kävelyetäisyydellä. Vielä en ole päässyt reittiä testaamaan mutta kun sen kerran opin ja kevät tästä tulee niin, voin hilpaista tervehtimään Viihdyttäjiäkin vaikka joka päivä. Tai siis katsotaan nyt mitä siellä on tarjolla.

Seuraavan kerran kerronkin kuulumisia sitten uusilta kotinurkilta, voi kun nuo ihmiset eivät sitten vain muutossa pakkaisi herkkujani minkään perinmäisen laatikon pohjalle...