Terveisiä kaikille Helsingin Vallilasta! Tulin tänne eilen, ja olen jo ehtinyt kiertää koko itäisen kantakaupungin, niin kuin täällä sitä kutsutaan. Ja voi ihanuutta, en voinut uskoa silmiäni kun Hakaniemen rannassa näin Iitan. Eikä muuten ollut Iitakaan, joka melkeinpä kuin hidastetussa elokuvassa hiipi luokseni. Mikä ihana tyttö! Ymmärsi sekä takaa-ajon että pystypainin päälle, tosin hihnan toisessa päässä olevat esiliinat olisivat voineet vähän hellittää otettaan.Iita oli kyllä ihana ja aika sähäkkä. Sitä tyttöä ei niin vaan pyöritelläkään, näytti jopa hampaita minullekin murinan kera. En kyllä ihan ymmärrä, että miksi Kaupunkiviihdyttäjäni hihnan toisessa päässä sanoi, että sen siitä saa kun on liian tungettelevainen.
