Näytetään tekstit, joissa on tunniste kylässä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kylässä. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 3. huhtikuuta 2011
Kohtaaminen Herkkuluun kanssa
No nyt täällä alkaa yhteiselo sujua! Viihdyttäjä N meni tänään käymään kaupassa, ja minä jäin pitämään vahtia sohvalle, ettei kukaan vain yhtäkkiä tule ja vie sitä. Ja arvatkaa mitä?! N:llä oli välähtänyt kaupassa, ja hän oli tajunnut ostaa minulle herkkuluun!! Ilmeisesti se on kamalan vaikeaa, koska niitä niin harvoin tulee. Mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että oli nappiin menevä ostos ja meikäläinen tykkäs!
maanantai 21. helmikuuta 2011
Kunnon menoa ja meininkiä!
Ihanat tytöt Eliska ja Tara osuivat Viihdyttäjien luokse samaan aikaa kun vein Oman Perheeni katsomaan heidän lumihommiaan. Eihän niistä olisi taas mitään tullutkaan ellen olisi organisoinut tätä talkooiltapäivää mutta täytyy kyllä itsekin tunnustaa, että oli aivan superhauska sunnuntai Tyttöjen kanssa.
lauantai 11. joulukuuta 2010
Pähkinöitä - linnuille?!
| Herkkupähkinöitä lintulaudalla... |
perjantai 3. joulukuuta 2010
Hyvää Syntymäpäivääni!
| TOPI 2 V. |
Eikä siinä vielä kaikki. (tietenkään) Syntymäpäiväni kunniaksi oli paikalle tullut myös lapsia, joilta sain myös herkkuja ja joiden kanssa oli aivan parasta harrastaa Synttärijuoksua pihalla. Olin kyllä nopein mutta annoin muutaman kerran lapsienkin voittaa - koska..köhöm..näin vanhana on varaa olla jo hieman suurpiirteinen.
Lienee syytä myös todeta, että olin erittäin tyytyväinen Syntymäpäiväkakkuuni. Vaikkakin, ei niitä nakkeja tarvitsisi laittaa vain iän mukaan, vaan niitä voisi laittaa ihan reilulla kädellä koristeeksi. Eikä se laulukaan huono ollut mutta kyllä KAKKU oli aivan paras.
Sanotaan mitä sanotaan mutta luulen, että huomenna hetkellisesti ikä painaa. Niiiiiin paljon oli tänään nuuskittavaa ja touhuttavaa!
sunnuntai 6. kesäkuuta 2010
Kyläilemässä kaupungissa
Kaikkihan tietävät että me ranskanbulldogit olemme kerrassaan vastustamattomia. Tänään siitä tuli taas yksi lisätodiste. Helsingin Viihdyttäjäni tulivat hakemaan minut kaupunkikylään, koska eivät olleet nähneet minua niiiiiin pitkääään aikaan. Mikäs siinä. Minähän nyt voin käydä ottamassa haltuun paikan kuin paikan.Taisi siinä kylläkin iltalenkillä lähteä vähän innostuskierrokset ylärekisteriin kun lähdimme uusien hajujen perään. En oikein tiennyt että keskittyäkö hajuihin, toisiin koiriin, muihin kulkijoihin vai ensimmäisenä kulkemiseen, joka sekin on minulle tärkeä asia, ja niinpä alkumetrit olivat melkoista pyörähtelyä sekä puuskutusta. Arvatkaa janottiko kun pääsin kotiin!
Eikä mennyt kauaakaan kun simahdin yöunille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
