Hortonomin hommia

Pääpuutarhuri lepää töittensä lomassa.

Täysin ylimääräinen oksa asetelmassa.

Porttivahdin pohdintoja

Tämä porttihomma Viihdyttäjillä on oikeastaan vähän uusi juttu minulle, koska aiemmin he asuivat kerrostalossa, jossa piti vain vahtia sitä rappukäytävää ja käydä eteisessä varmistamassa, että kuka siellä rappusissa oikein kulkee. Onneksi meikäläisellä on niin loistava hajuaisti, koska eihän sinne koskaan nähnyt!
Mutta nyt täällä on siis piha, ja portti. Toisaalta olen miettinyt, että on se ihan hyvä, ettei kuka tahansa tulle tänne minun pihalleni  ihan tuosta vaan mutta on se kyllä tosi hankalakin kun monesti portin ohitse menee sellaisiakin kavereita, joita voisin vähän käydä moikkaamassa ja Viihdyttäjä N on niiiiiiin hidas, ettei hän ikinä ehdi paikalle avaamaan porttia. Siis ikinä. Meikäläinen on rakettina paikalla ja saatta jopa vähän antaa äänimerkkiäkin, niin Viihdyttäjä N vain olla möllöttää lähtökuopissaan, ilman minkäänlaista kiirettä, ja sittenhän se tilanne onkin jo ohi. Ihme homma. Pitänee hieman harjoitella hänen kanssa tuota portille ryntäystä..

Kohtaaminen Herkkuluun kanssa

No nyt täällä alkaa yhteiselo sujua! Viihdyttäjä N meni tänään käymään kaupassa, ja minä jäin pitämään vahtia sohvalle, ettei kukaan vain yhtäkkiä tule ja vie sitä. Ja arvatkaa mitä?! N:llä oli välähtänyt kaupassa, ja hän oli tajunnut ostaa minulle herkkuluun!! Ilmeisesti se on kamalan vaikeaa, koska niitä niin harvoin tulee. Mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että oli nappiin menevä ostos ja meikäläinen tykkäs!

Miten pedataan sohva tai sänky oikein?

Kummallisesti pedattu sohva.

Jos tänne eksyy vaikka joku aloitteleva, tai miksei onnellinen, pitäaikainenkin rotumme omistaja, niin annan tässä apua ja ihan käytännön vinkin miten elämästä tulee vähän helpompaa- eli petausohjeet. Kaikki pääsevät vähemmällä, kun heti alusta asti pedataan kunnolla ja oikein. Meillä esim. Viihdyttäjillä on ihan hirveän outo tapa pedata sohvia, sänkyjä tai tyynyjä. En ole oikein hennonnut huomauttaa heille asiasta, mutta minulla on aikamoinen homma joka kerta tehdä asiat uusiksi.  Ja sitten tulee juuri keskellä yötä näitä juttuja, että joudun laittamaan vilttejä paikoilleen, ja  he alkavat valittaa metelistä, vaikka itse ovat peittäneet kaiken kummallisilla peitteillä! Ihan vain vinkkinä, että tuon sohvankin olen saanut laittaa kuntoon joka päivä, vaikka luulisi, että he nyt parista ensimmäisestä kerrasta ymmärtäisivät miten se on oikein..

Oikein pedattu sohva.

Yöjekku

Tiedättehän mitä mieltä minä olen Viihdyttäjien nukkumajärjestyksestä. Kyllä, he ovat edelleen sitä mieltä, että minun pitäisi nukkua lattialla. Tai no, saan minä siis sohvalla tai nojatuoleissa nukkua, mutten muka sängyssä, mikä on jokaisen koiran luonnollinen paikka.

Eilen päätinkin tehdä ensimmäisen yön kunniaksi pienen jekun. Kun Viihdyttäjät siirtyivät yläkertaan yöpuulle, ja luulivat, että suin päin säntään heidän perässään, niin ehei - jäinkin aivan pokkana alas. Siitäkös hämmennys tuli. Viihdyttäjä M jopa ihan huhuili alakertaan minulle mutta pidin pintani ja pysyin suunnitelmassani.

Kun kaksikko oli nukahtanut, tassuttelin ylös aivan rauhassa omalle pedilleni. Tosin sitä piti vähän pedata, koska tässä huushollissa ei ole oikein makuuvaatteiden laittelutaitoa. Sama homma heidän sängyn vieressään, ison tyynyn kanssa, joka on toinen nukkumapaikkani. Sitä vasta pedata pitikin. Mutta arvatkaa mitä? Alkoivat huomauttaa että pidän alkaa riittä, ja että pidän liikaa meteliä. No olisivat laittaneet kerralla lakanat niin, että niissä pystyisi nukkumaan!

Viihdyttäjiä vahtimassa

No niin. Luulen, että nyt saadaan tähän päivittämiseen vauhtia. Tulin nimittäin viettämään pientä talvilomabreikkiä tänne Viihdyttäjien luokse. Koska heillä tuntuu olevan käsittämättömän usein nuo koneet auki, ja jopa silloin sylissä kun minä olisin tulossa paikalleni, niin eiköhän tännekin saada lähipäivinä juttua vauhdilla.

Tuo talviloma on kyllä aivan väärä nimitys tälle visiitille. Minähän tulin tänne töihin - vahtimaan. Muutenhan täällä voi tulla kuka tahansa pihalle, milloin tahansa, eivätkä nämä kaksi ole ikinä ajantasalla.  Ja hyvin olen jo näin ekana iltana vahtinutkin. Piti oikein korottaa ääntä - vähän näytösluontoisesti, tiedättehän -  mutta että Viihdyttäjätkin huomaisivat, että nyt on talossa yksi jolla on homma hanskassa. Kumman hitaita vaan ovat. Minäkin olen ollut täällä tsekkailemassa menoa ja meininkiä vaikka kuinka monta kertaa, ja nyt vasta saivat kunnon tähystysalusta ikkunan eteen. Nyt ei kyllä kukaan kävele tästä ohi niin etten huomaisi! 

Ihania tuoksuja ja hajuja

On tämä kevät vain kuulkaa ihanaa aikaa. Nyt kun päästään vielä tuosta lumesta eroon, niin alta paljastuu vaikka mitä ihanuuksia. Mutta alkaa sitä olla jo nyt innostavia hajuja poluilla ja penkoissa. Olenkin muuten miettinyt, että eikö kaiken haisteleminen ole sellaisilla pitkänokkaisilla kollegoilla hieman hankalampaa, kun hehän eivät pysty aivan samalla tavalla tunkemaan koko päätään aivan kiinni tuoksukohteeseen kun tällaisen paremman kuonon muodon omaavat..?

Onneksi minä pystyn, ja kyllä kuulkaas siitä sitten nautinkin! Joskus tosin joku hätähousu  hihnan toisessa päässä on pilata erittäin tärkeän hetken, kun keskittymiseni on äärimmillään viritetty ja olen juuri nuuskuttamassa keskellä kaikkein parhainta tuoksua - niin eikös siellä joku kärsimätön ala nykiä. Ei se ihan minuutissa eikä kahdessakaan selviä, jos on oikein kiinnostava tuoksu tullut kohdalle. Pitäähän sitä selvittää mistä on kysymys. Voihan olla, että kulmille on tullut vaikka uusi tyttö, tai vielä pahempaa, joku uusi poikatulokas, joka luulee, että voi noin vain merkkailla kulmia omikseen.(!)

En osaa edes ajatella, millaista elämä voisi olla ilman nuuskuttelua, haistelua ja tuoksuttelua. Kyllä minulle voi jäädä joku tuoksu vaivaamaan sen verran mieltä, että vaikka lenkillä ollaan jo jatkettu eteen päin niin  pitää vielä palata sille tuoksulle kun nuuskuttaminen on jäänyt kesken. Tätäkin on hihnan toisen pään myös vaikea välillä käsittää mutta siihen auttaa kun istun jämäkästi alas, ja mietimme asiaa hetken kaikessa rauhassa hötkyilemättä..