 |
| " Kyllä nuo ponit ovat vähän liikaa " |
En olekaan ehtinyt vielä kertomaan, että olen tänä syksynä koululainen. Tänään oli ensimmäinen koulupäiväni Nummelan Vesikansassa. Kyllä minä heti arvasinkin, että jotain erityistä on tekeillä kun lähdin emäntäni kanssa Saaresta Kotiimme. Sitten vielä Kaupunkiviihdyttäjäni pelmahtivat paikalle ja lähdimme yhdessä ajelulle. En voinut olla innostumatta kun pääsimme perille. Intokierrokset nousivat jo parkkipaikalla kun näin toiset koulukaverini.
(paitsi yhden Roin, jolla mielestäni on turhan koppava asenne mutta meidät siirrettiinkin heti alusta hieman erilleen toisistamme)
Osasin kaikki mitä siellä pitikin. Tai no, ainakin melkein. Aluksi on vain niin vaikea keskittyä. Tärkeintähän kuitenkin olivat herkut ja kyllä minä kehuistakin pidän. Opettajakin huomasi heti, että olen välkky kaveri ja opin nopeasti. Emäntänikin sai kehuja Kaupunkiviihdyttäjiltä, vaikka haluaisin huomauttaa, että
minähän siinä kaiken työn tein.
 |
| " Katsokaa miten helppoa. " |
Esim. ensimmäinen asia mitä opettelimme, oli pesuvadin päälle nouseminen. Helppoa. Tajusin heti. Opettelimme myös viereen tuloa. Siinäkin oli keskittyminen herpaantua kun yksi kavereista sai piipahtaa välillä koulun ulkopuolella metsikössä. Pitihän sitä seurata, että mikä on homman nimi, vaikka opettaja ja emäntäni odottivat että olisin pitkästynyt ja istahtanut. Minähän en niin vain pitkästykään, joten siinähän odottivat. Mutta kyllä minä sitten hieman autettuna tajusin mistä siinäkin hommassa oli kyse.
 |
| " Hetkinen, mitäs tuolla tapahtuu? " |
Maahan meneminen ja siinä odottaminen oli lukujärjestyksemme viimeinen aine tänään. Pentumaisen helppoa. Maahan olen osannut mennä jo talvesta saakka, ja odottamisen opin mökillä jo ainakin pari viikkoa sitten. Mutta herkkuja tuli silläkin. Senkus vain pötkötteli maassa ja odotti. Eikö kuullostakin aika mukavalta koululta?
Mutta sen verran voimille otti ensimmäinen koulupäivä, että Kotiin päästyä lepo maistui. Onneksi me koirat olemme niin fiksuja, ettei meidän tarvitse käydä koulua kuin kerran viikossa, ja silloinkin vain tunnin kerrallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti