 |
| Juhliminen ottaa voimille...*haukotus* |
Mukavaa heinäkuuta kaikille! Kyllä näitä aurinkokelejä nyt riittää, ja meikäläisellä kesä jatkuu tutuissa puuhissa. Paljon tarvittavaa ja ansaittua lepoa tietysti. Myyriä ja käärmeitä pitää edelleen vahtia ja joutuuhan tässä usein menemään ihan laiturille asti tarkistamaan kun vieraan veneen ääni kuuluu. Muiden hyvien ominaisuuksieni lisäksi, olen nimittäin tarkka noissa veneiden äänissä. Erotan ja tunnistan ne melko sujuvasti, vaikka itse sanonkin. En minä tutun veneen vuoksi jaksa turhan takia juosta joka kerta menoa valvomaan, mutta kun Saaren ohi menee vieras vesilläliikkuja, niin kyllä minä sen menot ja meinaukset tarkistan.
ps. kuva juhannussunnuntailta kun Viihdyttäjät tulivat käymään. Vähänkö väsytti. Olin koko juhannuksen riekkunut kahden pitkäjalkaisen täplikkään tytön kanssa - ja olihan siellä se poikapentukin -hmph! - oikein kyllä tiedä mitä semmoisesta rääpäleestä ajattelisi. Sillä lailla vaan tullaan ja viedään kaikki huomio.. Täytyy vähän sulatella vielä..
Vähänkö ihanaa sun elämä siellä saaressa. Mekin käydään välillä saaressa, mutta tullaan sieltä sitten aina kotiin. Mami yrittää opettaa mua siellä uimaan, mutta meikätyttöä ei oikein se touhu innosta. t. Iiris
VastaaPoistaHyvä Iiris! Ei kannatakaan lähteä ihan kaikkeen heti mukaan mihin isäntä- tai emäntäväki yrittää innostaa. Useinhan ne tarkoittavat ihan hyvää mutta ajoitus vaan voi olla täysin väärä. Kyllä me itse osaamme parhaiten miettiä, että mikä meille sopii ja joskus noita asioita, kuten esim. uimista on hyvä miettiä vaikka vähän pidempäänkin.
VastaaPoistaEn minäkään vielä viime kesänä oikein jaksanut innostua tuosta vesihommasta vaikka vähä kahlailemassa kävinkin. Tänä kesänä sen sijaan jo sujahtelen vähän joka välissä uimaan, tai no jos aivan tarkkoja ollaan niin, kahlailemaan. Joten ihan vain omaan tahtiin!