Leppoisaa Juhannusta kaikille!

Ei muuta kuin mukavaa, makoisaa, herkullista ja rentoa juhannusta kaikille! Pysykäähän pinnalla, en minäkään aio kovin syvälle kahlata, ja muistakaa minun esimerkkini, aina liivit päällä veneessä!

Lisää kesähommaa

Pahoittelut vielä, että sihteerini on laiskotellut, mutta en ole oikein ehtinyt kesäkiireiden keskellä tarpeeksi patistamaan häntä! En kyllä ymmärrä miten meitä ranskiksia kuvaillaan joskus pelkästään mukavuutta rakastaviksi loikoilijoiksi, koska kyllä tästä alkukesästä on loikoilu kaukana. Minulla on nimittäin jo lisähommia.
Kyllä. Voitteko nimittäin kuvitella, että Tunkeilijat yrittävät luikertelemalla tai kaivamalla valloittaa Saartani! Viime kesänähän jo jouduin näyttämään sorsille, mikä on homman nimi mutta nyt tänne on tuppaamassa ihan noin vaan muitakin. Mutta minäpäs olen tarkkana! Minun valvovan silmäni alta ei kyllä yksikään tarhakäärme tai pahainen myyrä minun tontilleni soluttaudu - eikä tarvi kuvitellakaan, että täällä tehtäisiin tarkastuskierrosta vain kerran päivässä, ehei - kyllä minä poika jaksan valvoa ja vahtia kivenkoloja ja puskanjuuria vaikka koko päivän.

Vaativa homma tarvitsee osaavan tekijän

Mukavaa toukokuuta kaikille ja terveisiä Saaresta! Toin emännän ja isännän tänne hieman ennen vappua, ja mukavastihan meillä on täällä mennyt. Herkkukalaa ja lekottelua on riittänyt.
Ihan parasta on kun saan olla vapaana, mutta sitä en tiedä mikä ihme siinä on, että välillä täällä satelee vettä niskaan kun menen tunkiota tarkastamaan. Taivas on aivan pilvetön, eikän missään muualla sada, paitsi minuun niskaani! Ja tämä kummallinen ilmiö toistuu vain kun olen menossa tunkiolle tai olen jo siellä. On se kummallista, että vettä voi tulla vain yhdessä paikassa.. Täytyy nyt ihan tarkkailla tätä tilannetta.. En minä sitä tunkiotakaan nyt ihan kokonaan haluaisi jättää sinne niine hyvineen, jonkunhan siellä pitää käydä katsomassa, että kaikki on kunnossa.

 Olen ottanut myös itselleni vähän myös uusi kesähommia, kuten yläkuvasta näkyy! Kyllä, olen alkanut vastuulliseksi kesäposteljooniksi - ja täytyy sanoa, että aika hienosti homma minulta sujuukin. Saa nähdä koska Itellalta soitellaan ja pyydetään ihan vakituiseksi ammattilaiseksi.
Älkääkä huolehtiko, ei tämä ihan pelkäksi rehkimiseksi mene. Pidän kyllä mielessä, että vastapainoksi pitää myös levätä kunnolla..

Terassilla tavataan

Nyt kun päästiin siitä lumesta eroon, olen aivan uudella tavalla pystynyt pitämään huolta tontistamme. Tosin en ymmärrä, miksi minun täytyy olla taluttimen päässä ulkona, koska jatkuvasti takaterassimme ohi lappaa porukkaa, joita on syytä pitää silmällä, ja ehkä jopa huomauttaa järjestyksestä silloin tällöin. Isäntäväkeni väittävät, että ovat kuulemma vaarattomia mutta sanonpa vaan, että parempi vahtia kuin katua.
Mutta terassi on kyllä yksi parhaimpia paikkoja nykyisessä kodissamme. Jos ei nyt lasketa ruokapöydän alusta  ja yleensäkin keittiötä, tai sohvaa..tai sänkyä..mutta pitääpä kehua, että paistatteluuni Isäntä ja Emäntä osasivat hankkia minulle kyllä hyvän paikan. Terassin lisäksi takapihalla riittää myös siis nurmea ja katsokaapa minkä luun sain Tyttöystävieni Taran ja Eliskan perheeltä - eipä hassumpi! Nam!

Naapurin Elvis!

Toinen Elvis.

Olin melkein unohtaa kertoa Viihdyttäjien uuden kodin naapurista, Elviksestä! En vain tajua, että miksi Viihdyttäjät hihittelivät, että nytpä sitten on kaksi elvistä vierekkäisillä tonteilla.. Sinänsä minua ei nyt niiiin haittaa, että naapureillakin on joku katsomassa heidän peräänsä, koska en minäkään nyt ihan joka paikkaan ehdi vahtimaan.  Omissakin on välillä aivan tarpeeksi mutta kyllähän sitä vierekkäisillä tonteilla pitää esittäytyä ja poikamaisesti tarkistaa, että mikäs kaveri se samoilla kulmilla kuljeskelee. Mutta jotain vikaa oli taas hihnojen toisissa päissä kun eivät tajunneet päästää meitä kummankaan pihalle. Sivukorvalla kuulin kyllä, että Elviksen pihalla ei ole vielä porttia ja Viihdyttäjiltäkin puuttuu yhdeltä sivulta kunnollinen aita, joten jouduimme tutustumaan aidan läpi, mikä nyt on jokseenkin junttimaista. Eihän siinä pääse edes painimaan!

Jaahas, mitäs kavereita sitä ollaan oikein...

Kaksi elvistä..

No, Elviksen omistaja kyllä lupasi tulla käymään Viihdyttäjien pihalla kun on hankkinut supermegapitkän juoksutusnarun ja ilmeisesti porttikin on heillä hankinnassa. Eli tutustutaan varmasti sitten paremmin vähän myöhemmin mutta sen verran iisin tuntuinen kaveri tuo naapurin Elvis oli, että Viihdyttäjä N pani merkille, ettei minullakaan selkäirokeesi noussut kertaakaan. Sitä on kuulemma tullut esiteltyä lenkeillä tänä keväänä melko tiheään jokaiselle vastaantulijalle.. Mutta yhteen asiaan puutuin heti. Voitteko nimittäin kuvitella, että Elvis yritti tutustua minun ihmiseeni! Aivan törkeää käytöstä. Eikä Viihdyttäjänkään olisi tarvinnut tunkea kättään aidan sille puolelle. Olin vähän omissa hommissani hieman kauempana mutta onneksi huomasin, mitä oli meneillään. Siitä salamana ryntäsin paikalle ja sanoin hommasta suorat sanat ja läppäsin jopa tassullani Viihdyttäjän käden pois siitä aidan läheltä. Mistä sen tietää mitä kaikenmaailman tauteja tuollaisista vieraista kavereista saa, tai nehän voivat vaikka purra!! Joku järjestys sentään pitää olla, vaikka tässä nyt naapureiden kesken muuten voidaan aivan asiallisesti käyttäytyä mutta ei pidä liian tuttavalliseksi heittäytyä. Vaikka kyllä minä siitä naapurin rouvasta tykkään kun hän aina niin ystävällisesti juttelee minulle ja hymyilee!

Hortonomin hommia

Pääpuutarhuri lepää töittensä lomassa.

Täysin ylimääräinen oksa asetelmassa.

Porttivahdin pohdintoja

Tämä porttihomma Viihdyttäjillä on oikeastaan vähän uusi juttu minulle, koska aiemmin he asuivat kerrostalossa, jossa piti vain vahtia sitä rappukäytävää ja käydä eteisessä varmistamassa, että kuka siellä rappusissa oikein kulkee. Onneksi meikäläisellä on niin loistava hajuaisti, koska eihän sinne koskaan nähnyt!
Mutta nyt täällä on siis piha, ja portti. Toisaalta olen miettinyt, että on se ihan hyvä, ettei kuka tahansa tulle tänne minun pihalleni  ihan tuosta vaan mutta on se kyllä tosi hankalakin kun monesti portin ohitse menee sellaisiakin kavereita, joita voisin vähän käydä moikkaamassa ja Viihdyttäjä N on niiiiiiin hidas, ettei hän ikinä ehdi paikalle avaamaan porttia. Siis ikinä. Meikäläinen on rakettina paikalla ja saatta jopa vähän antaa äänimerkkiäkin, niin Viihdyttäjä N vain olla möllöttää lähtökuopissaan, ilman minkäänlaista kiirettä, ja sittenhän se tilanne onkin jo ohi. Ihme homma. Pitänee hieman harjoitella hänen kanssa tuota portille ryntäystä..