Toivottavasti pysytte mukana näissä jännittävissä päivityksissä mutta minkäs teet kun meikäläisellä vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Tällä kertaa pelastin Emännän ja Isännän viholliselta metsässä.
Tässä onkin muuten hyvä esimerkki kaikille fiksuille koiranomistajille, siitä miksi koirat kuuluu pitää vapaana, eikä kiinni.Milläs hihnan päässä oleva pelastaja pystyy syöksähtelemään tärkeisiin pelastustehtäviin, jos joku jähmettynyt hihnan toisessa päässä vaan pitää tiukasti kiinni, eikä hoksaa irrottaa..?
Olimme siis metsälenkillä, kun aina niin tarkat aistini bongasivat tällä kertaa nelijalkaisen vihollisen. Mutta eipä hätää! Minä en moisesta säikähtänyt vaan, jännitin isot lihakseni ja ampaisin täyteen vauhtiin. Ja hah, kyllähän tuli vaanijahäirikölle kiire! En muuten edes haukulla varoittanut vaan singahdin rakettina suoraan toimintaan. Emäntä ja Isäntä huusivat perääni, ilmeisesti kovin kannustivat, en oikein saanut selvää kun piti keskittää kaikki aistini varsinaiseen tehtävääni. Olivat niin innoissaan suorituksestani, etteivät huomanneet edes kuvaa ottaa.
Ja täytyy ihan tunnustaa, että melkoisen polleana puhisten palasin taas kerran hienosti suojellun Emännän ja Isännän luokse - toki vähän näytösluontoisesti karvat pörheänä, jotta näkisivät, että olen ollut aivan tosissani liikenteessä. Mutta enkös ollutkin aika hyvä?? Joku peura tms. sen nimi oli mutta en minä jäänyt sen tarkemmin kyselemään kun kerran oli tunkenut meikäläisen ulkoilumaille. Minusta alkaa tulla jo melkoinen konkari näissä pelastushommissa!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hommia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hommia. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 28. syyskuuta 2011
maanantai 6. kesäkuuta 2011
Lisää kesähommaa
Pahoittelut vielä, että sihteerini on laiskotellut, mutta en ole oikein ehtinyt kesäkiireiden keskellä tarpeeksi patistamaan häntä! En kyllä ymmärrä miten meitä ranskiksia kuvaillaan joskus pelkästään mukavuutta rakastaviksi loikoilijoiksi, koska kyllä tästä alkukesästä on loikoilu kaukana. Minulla on nimittäin jo lisähommia.
Kyllä. Voitteko nimittäin kuvitella, että Tunkeilijat yrittävät luikertelemalla tai kaivamalla valloittaa Saartani! Viime kesänähän jo jouduin näyttämään sorsille, mikä on homman nimi mutta nyt tänne on tuppaamassa ihan noin vaan muitakin. Mutta minäpäs olen tarkkana! Minun valvovan silmäni alta ei kyllä yksikään tarhakäärme tai pahainen myyrä minun tontilleni soluttaudu - eikä tarvi kuvitellakaan, että täällä tehtäisiin tarkastuskierrosta vain kerran päivässä, ehei - kyllä minä poika jaksan valvoa ja vahtia kivenkoloja ja puskanjuuria vaikka koko päivän.
maanantai 9. toukokuuta 2011
Vaativa homma tarvitsee osaavan tekijän
Mukavaa toukokuuta kaikille ja terveisiä Saaresta! Toin emännän ja isännän tänne hieman ennen vappua, ja mukavastihan meillä on täällä mennyt. Herkkukalaa ja lekottelua on riittänyt.
Ihan parasta on kun saan olla vapaana, mutta sitä en tiedä mikä ihme siinä on, että välillä täällä satelee vettä niskaan kun menen tunkiota tarkastamaan. Taivas on aivan pilvetön, eikän missään muualla sada, paitsi minuun niskaani! Ja tämä kummallinen ilmiö toistuu vain kun olen menossa tunkiolle tai olen jo siellä. On se kummallista, että vettä voi tulla vain yhdessä paikassa.. Täytyy nyt ihan tarkkailla tätä tilannetta.. En minä sitä tunkiotakaan nyt ihan kokonaan haluaisi jättää sinne niine hyvineen, jonkunhan siellä pitää käydä katsomassa, että kaikki on kunnossa.
Olen ottanut myös itselleni vähän myös uusi kesähommia, kuten yläkuvasta näkyy! Kyllä, olen alkanut vastuulliseksi kesäposteljooniksi - ja täytyy sanoa, että aika hienosti homma minulta sujuukin. Saa nähdä koska Itellalta soitellaan ja pyydetään ihan vakituiseksi ammattilaiseksi.
Älkääkä huolehtiko, ei tämä ihan pelkäksi rehkimiseksi mene. Pidän kyllä mielessä, että vastapainoksi pitää myös levätä kunnolla..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)