Kotipihallani on pienoinen aitaportti mukamas rajaamassa jotenkin kulkuani, vaikka oikeasti koko kulmakuntahan on minun aluettani mutta en ole siitä nyt sen kummemmin alkanut meuhkaamaan. Saan kuitenkin emäntäni lähtemään kanssani kävelylenkeille lähes aina kun haluan, joten liikkumatilaa on varsin mukavasti, ja onhan se yhdessä ulkoilu muutenkin mukavampaa. Portti on ainoastaan tiellä kun Kaupunkiviihdyttäjät tulevat kylään. Ne vitsikkäät ovat aloittaneet uuden leikin. Kun minulle on ensin kerrottu, että he ovat tulossa, ja olen siirtynyt asemiin ottamaan heidät - niin jompi kumpi vain kurkkaa (!) nurkan takaa, eivätkä he ryntääkään heti luokseni. Ja minkäs siinä sitten teet - tuo portti on siinä välissä, niin ei siinä auta muu kuin nostaa vähän ääntä ja komentaa heidät heti paikalla esiin. Enhän minäkään nyt koko päivää jaksa odotella, että minua tullaan asianmukaisesti tervehtimään. Onneksi tajusivat sentään heti leikkiä pallolla kanssani. En muuten heti irrottanut.
